https://www.ninkilim.com/articles/gaza_airdrops_just_a_smokescreen/fi.html
3. maaliskuuta 2025 lähtien Israel on asettanut täydellisen saarron Gazan kaistalle, joka on koti 2,3 miljoonalle ihmiselle, joista suurin osa on lapsia. Valtiovarainministeri Bezalel Smotrich julisti: “Yksikään vehnänjyvä ei pääse Gazaan.” Tästä julistuksesta tuli kansanmurhapolitiikka. Seuraavina kuukausina alue vajosi vaiheen 5 nälänhätään, joka on Integroitu elintarvikevarmuuden vaiheluokitus (IPC) -järjestelmän mukaan kaikkein katastrofaalisin taso.
Heinäkuuhun 2025 mennessä Gazan sairaaloista oli loppunut anestesia-aineet ja ruoka, lääkärit lyyhistyivät nälästä kesken leikkausten, ja kymmeniä lapsia oli jo kuollut nälkään. “Me parannamme muita, vaikka itse tarvitsemme paranemista”, kirjoitti gazalainen kirurgi tohtori Fadi Bora 12 tunnin työvuoron jälkeen tyhjällä vatsalla. Tämä ei ole sodan aiheuttama häiriö – se on tarkoituksellinen nälkiinnyttäminen, jota käytetään politiikan aseena.
Miehittäjänä Israel on oikeudellisesti velvollinen Neljännen Geneven sopimuksen 55. artiklan nojalla varmistamaan elintarvikkeiden ja lääkintätarvikkeiden saatavuuden. Sen sijaan se on estänyt, pommittanut ja kontrolloinut kaikkea Gazaan saapuvaa apua.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviilien nälkiinnyttäminen sodankäynnin menetelmänä on sotarikoksista (Rooman perussäännön artikla 8(2)(b)(xxv)). Se on myös vakava rikkomus Geneven sopimusten yhteistä 3. artiklaa vastaan, joka kieltää “väkivallan elämää ja henkilöä vastaan”, mukaan lukien teot, jotka aiheuttavat kuoleman puutteen vuoksi.
Israel on myös uhmannut Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) tammikuussa ja maaliskuussa 2024 antamia väliaikaisia toimenpiteitä, jotka velvoittivat sen sallimaan humanitaarisen avun ja estämään teot, jotka edistävät kansanmurhaa. Nämä toimenpiteet ovat sitovia. Israel on avoimesti sivuuttanut ne.
Israelin velvoitteiden lisäksi kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansanmurhasopimukseen, joka edellyttää kansanmurhan ehkäisyä – ei pelkästään sen rankaisemista jälkikäteen. ICJ:n vuoden 2007 Bosnia vastaan Serbia -tuomio vahvisti tämän velvollisuuden: valtiot voidaan pitää vastuullisina, jos ne eivät toimi, vaikka niillä olisi ollut mahdollisuus puuttua tilanteeseen.
Vastuu suojella (R2P) -kehys vahvistaa tätä: kun valtio on haluton tai kyvytön suojelemaan väestöään – tai pahempaa, on itse tekijä – kansainvälisen yhteisön täytyy toimia. Gazassa maailma ei ole toiminut. Se on mahdollistanut tilanteen.
On tärkeää korjata yleinen väärinkäsitys: maaliskuusta heinäkuuhun 2025 ei tapahtunut ilmapudotuksia. Israelin saarron kriittisinä ensimmäisinä kuukausina – kun nälänhätä paheni nopeasti – Israel kieltäytyi sallimasta yhtään ilmapudotusta, ja useimmat maat noudattivat tätä.
Vasta 27. heinäkuuta 2025, valtavan kansainvälisen paineen alaisena ja kun laihojen lasten ja romahtaneiden sairaaloiden kuvat olivat kiistattomia, ilmapudotukset aloitettiin uudelleen. Tämä tarkoittaa, että saarron ensimmäiset 144 päivää kuluivat ilman ainuttakaan ilmakuljetusta.
Saatavilla olevat tiedot osoittavat seuraavaa:
| Päivämäärä | Mukana olevat maat | Avun määrä | Lentokonetyyppi (jos tiedossa) |
|---|---|---|---|
| 27. heinäkuuta 2025 | Jordania, Arabiemiirikunnat | 25 tonnia | Ei määritelty |
| 31. heinäkuuta 2025 | Todennäköisesti Jordania, Arabiemiirikunnat | 43 avustuspakettia | Ei määritelty |
| 1. elokuuta 2025 | Espanja, Ranska, Saksa, Egypti, Jordania, Arabiemiirikunnat, Israel | 126 pakettia (~57 tonnia) | Sekalaisia: C-130 ja A400M vahvistettu |
Nämä toimitukset – vaikka mukana on useita maita ja moderneja lentokoneita – ovat karkeasti riittämättömiä. YK arvioi, että 2 000–3 000 tonnia päivässä tarvitaan Gazan vähimmäishumanitaaristen standardien täyttämiseksi. 1. elokuuta toimitetut 57 tonnia edustavat alle 3 % tästä vaatimuksesta.
| Operaatio | Lentoja/päivä | Tonneja/päivä | Kokonaiskesto | Käytetyt lentokoneet |
|---|---|---|---|---|
| Berliinin ilmasilta (1948–49) | ~541 | ~4 978 | 15 kuukautta | C-47 (3,5 tonnia), C-54 (10 tonnia), Avro York |
| Gazan ilmapudotukset (2025) | ~2–4 (vain 27. heinäkuuta lähtien) | 22–57 (huippu) | 1 viikko (käynnissä) | C-130, A400M (kantavuus jopa 37 tonnia) |
Huolimatta moderneista lentokoneista ja paremmasta logistiikasta, Gazan ilmapudotukset ovat symbolisia eleitä, eivät strategisia toimenpiteitä. Berliinin ilmasilta ylläpiti 2,2 miljoonaa ihmistä yli vuoden ajan vanhemmilla, pienemmillä lentokoneilla sodanjälkeisessä ympäristössä. Gazan väestö on lähes identtinen, mutta kansainvälinen vastaus on suuruusluokkaa pienempi, huolimatta paljon suuremmista mahdollisuuksista.
Kontrasti on tuomitseva. Berliinissä maailma haastoi suurvallan pelastaakseen kaupungin. Gazassa maailma noudattaa alueellisen vallan tahtoa siihen pisteeseen, että se on osallinen.
Nykyiset ilmapudotukset eivät ole todellisia ratkaisuja, vaan PR-työkaluja – tapa länsimaisille hallituksille rauhoittaa kotimaista suuttumusta ilman, että ne suoraan haastavat Israelin saartoa. Ne ovat savuverho, eivät strategia.
Oikeudellinen tilinteko tulee. Kun Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ja Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) arvioivat Gazan nälänhätää, ne kysyvät:
“Tehtiinkö tarpeeksi, ja olisiko enemmän voitu tehdä aikaisemmin?”
Vastaus on:
Liian vähän. Liian myöhään. Ja tahallisesti.
Tämä tuomio ei ainoastaan tuomitse Israelia. Se syyttää myös hallituksia, jotka mahdollistivat tämän julmuuden:
Vuonna 1948 maailma järjesti historian suurimman humanitaarisen ilmasillan. Vuonna 2025 se antoi koko väestön nääntyä nälkään, tarjoamalla symbolisia ilmapudotuksia vasta sen jälkeen, kun kuihtuneet lapset täyttivät näytöt ja aikajanat.
Tilinpäätös tulee – oikeussaleissa, arkistoissa ja tulevien sukupolvien tuomiossa.